Joo, eipä tule kovin usein kirjoitettua blogia.... kaverikin siitä jo huomautti. No Sirkun suhteen tapahtumat viime kuukausilta ovat, että toukokuussa se alkoi taas järsiä vasenta jalkaansa, ja sain sille ajan Maaria Kaiperlan vastaanotolle Tampereelle 31.5. Osteopaatti sanoi, että Sirkulla ei ole samaa vikaa lonkassa, mikä oli edellisellä kerralla, ja että nyt se syö jalkaansa siksi, että se tekee juoksuja. Hän oli oikeassa 18.6. täyttäessään 11 kuukautta Sirkku sitten aloitti juoksut. Ja millaiset juoksut, Sirkkuhan osoittautui olevan melkoinen Tena-leidi: aivan valtavasti vuoti, ei sitä oikein tiputteluksi voi sanoa. Kolme viikkoa vuoti ja pidettiin pöksyt jalassa, ja jo heti juoksujen alkumetreillä huomattiin, että nyt se jalan järsiminen vasta todella alkoikin. Juoksujen lopussa vasen polvi, ja etenkin sen ulkosyrjä oli tosi kalju aika isolta alalta (isommalta kuin aiemmin). Ihon mustat pilkut vaan vilkkuivat... Silti käytiin Hyvinkään näyttelyssä. Luulin, että sieltä tulee hylky, mutta Sirkku olikin junnujen ERI1, ihme kyllä. Pappakoira Timi oli ROP, mikä oli tosi hieno juttu. Ja koska Siru otettiin mukaan matkaan, saatiinkin sitten Timin Pirjon kaverilta kuvia kolmesta sukupolvesta: Timi, tytär Siru sekä tyttärentytär Sirkku (kuvissa vasemmalta Timi, Siru, Sirkku, ja kuvat otti Jaana Valjakka).












18.7.2013 Sirkku täytti vuoden, ja otettiin poseerauskuvat edellisenä päivänä, koska synttärille luvattiin huonoa keliä (kuvat "minä ite").

Onpas tämä kuvien liittäminen ja etenkin asettelu vaikeeta.... Sirkun osalta kesä jatkuu sillä, että odotellaan karvan kasvamista jalkaan. Toivottavasti se ei ole ottanut jatkuvaksi tavaksi syödä karvoja jalastaan. Vuoden ja päivän vanhana 19.7. Sirkun silmät tarkastettiin ja havaittiin terveiksi, samoin polvet (0/0). Elokuun lopussa Sirkulle on varattu kyynärä-, lonkka- ja selkäkuvaus. Niitten tulosten jälkeen yritän muistaa kirjoitella blogia taas.

Severin ja Sirun kesään on kuulunut rallytoko. Sirun kanssa kävin huhti-toukokuussa Muuramen kennelkerhon rallytokokurssin Minna Hillebrandin johdolla, ja todettiin, että laji on tosi kiva. Siru kävi sitten kisaamassa kaksi rataa Muuramen kisoissa kesäkuun puolivälissä sekä yhden Lempäälässä 20.7. ja vaikka pisteet ei aina ole huimat, päästiin eteenpäin ja ollaan menossa 3.8. Janakkalaan kisaamaan avoluokkaan, kun ja jos nyt selviää, että Siru on mahtunut kisaan mukaan (on vähän epäselvää vielä). Severi aloitti rallytokokilpailunsa 20.7. Lempäälässä ja sai suoraan paremmat pisteet kun Siru koskaan: 95 pistettä. Vissiin se kävi siksi, että Sirun kanssa tein radan ensin ja unohdin muutamat tuomarin antamat ohjeet kokonaan, mitkä sitten Severin kierroksella muistin. Ja siitäkin se voi johtua, että minulla on Sirun kanssa enemmän tavoitetta, Severi on mukana oikeassa rallytokohengessä, eli huvikseen ja seuran vuoksi, joten sen kanssa ei tule niin paineita. Sirkunkin kanssa kotona treenataan rallytokoa, mutta sen kanssa on vielä aika paljon säätämistä liikkeissä ja etenkin kontaktin pitämisessä. Se ei oikein jaksa vielä keskittyä... Treenamista helpottaa, että rallytoko- ja muutenkin kaverimme Saila tulosti ja laminoi meille kyltit ja Eskon kanssa värkättiin kylttitelineitä kotikäyttöön.

Siru vaikuttaa siltä, että se tekee juoksut ihan kohta. Se on synnytyksen/keisarileikkauksen jälkeen muuttanut juoksuväliään, mitä vähän ihmettelen. Ennen väli oli aika tarkka 9kk yli neljän vuoden ajan, mutta pennutuksen jälkeen se teki juoksut puolen vuoden päästä tammikuussa. Ja jos se nyt tekee juoksut, on väli taas puoli vuotta. Sikäli se on kiva, että jos nyt tahti säilyy ja jos löydän uroksia, ja jos Sirulle ja niille saadaan puollot, voisin talvella yrittää vielä kerran astuttaa Sirun. Sillä reppanalla kun tuo pentusaldo on pysynyt pienenä, jälkeläisiä on vaan tämä meidän Sirkku.

Rallytoko-Severi Lempäälässä 20.7.2013 (kuva Liisa Kotisalo)

Tämän viikon tiistaina Sirkku kävi osteopaatti Maaria Kaiperlan käsittelyssä Nurmijärvellä. Matka oli pitkä, mutta se meni leppoisasti Susannan kanssa jutellessa. Mukana olivat myös Severi ja Siru Sirkun matkaseurana (ja siksi, ettei niille tule liian pitkä päivä kotona keskenään). Maaria Kaiperla löysi Sirkulta vikaa lonkasta, jossa on/oli kiertymää vasemmalle. Hoito meni leppoisasti ja aika nopeasti, ja tuloksia pitäisi olla heti. Sen toteaminen vaan vie vähän aikaa, kun oireena ei ollut mikään ontuminen vaan se jalan kaljuksi järsiminen. Kestää vähän aikaa nähdä, että karva alkaa kasvaa takaisin. Sirkku voi tosi hyvin hoidon jälkeen ja on ihan tyytyväisen ja hyvävointisen oloinen. Varasin kuitenkin toukokuulle Sirkulle uuden ajan siltä varalta, että hoitoa tarvitsee vielä lisää. Nyt vaan odotellaan karvan kasvamista takaisin. Mietitään myös sitä, lähdettäisiinkö Sirkun kanssa Vaasan kv-näyttelyyn harjoittelemaan näyttelykäyttäytymistä. Matka sinnekin on tosi pitkä ajella pelkän yhden koiran ja yhden näyttelyn takia, mutta suunnitelmissa se on.

Olen Taru-Mari Talaslahti, asun Jyväskylän Palokassa, ja Doxette's on kennelnimeni, jonka sain noin vuosi sitten. Rotuni on kooikerhondje, ja kooikkereita meillä asuu nyt kolme: Severi, Siru ja Sirkku. Severi on Cavalriina's Saxon Santana, ja se on syntynyt 2007. Severi on steriloitu uros. Siru on Cavalriina's Unna Unella, syntynyt 2008, ja Siru on Severin serkkutyttö. Sirkku on Sirun ja Urhon (Wishdecoy Phoenix Nicole) pentu, syntynyt 18.7.2012. Sirkun kennelnimi on Doxette's Anniversary Babe, koska se syntyi lähellä 50-vuotispäivääni. Tällä sivustolla kirjoittelen lähinnä kooikkereihimme liittyvistä asioista. 

Tätä nykyä Severi ja Siru ovat asettuneet ja aikuistuneet, ja niillä on omat kuvionsa: Siru harrastaa agilityä, laiskanpuoleisesti, mutta kumminkin harrastaa. Sirun toinen harrastus on ollut näyttelyissä käynti, mutta se on nyt jäänyt toistaiseksi, kun se on saavuttanut ensisijaiset tavoitteensa (FI MVA, EE MVA, RU MVA, RKFV ja C.I.B). Severin "juttu" on kaverikoiratoiminta ja harjoituskoirakkona toiminen koirakoulun ongelmakoirakursseilla. Sirkun kanssa puuhastellaan vähän kaikenlaista. Severin jälkikurssin myötä Sirkkukin opetteli syksyllä ihmisjälkeä ja tarkoitus on jatkaa sitä kevään tullessa. Sirkku on myös opetellut agilityn alkeita ja käynyt pentutottelevaisuuskurssia. Sen harrastustoiminta on kuitenkin nyt tauolla, koska Sirkku on alkanut järsiä vasenta takajalkaansa polven kohdalta, ja vaikka sitä on tutkittu, syytä vaivaan ei ole vielä löytynyt. Syynä voi olla silti jokin kiputila. Sirkku on kuvattu (selkä ja lonkat), verikokeita tutkittu, kipulääkekuuri syötetty ja ruoka vaihdettu allergiaystävälliseen varmuuden vuoksi. Jalan järsiminen alkoi kuitenkin pienen tauon jälkeen uudelleen ja seuraava vaihe onkin, että Sirkku lähtee osteopaatin tutkittavaksi pääsiäisen jälkeen. Sirkun kuulumisia tuon käynnin jälkeen laittelen tänne myös. Kovasti toivon, että osteopaatti saisi selville, mikä pentua vaivaa.

Alla ovat kooikkerimme, Severi, Siru ja Sirkku (kuvassa n. 3kk ikäinen).