Käytiin tapaninpäivänkävelyllä isojen koirien kanssa pitkästä aikaa pitkällä metsälenkillä, eikä ollut yhtään jouluinen tunnelma. Maa oli paikoin sulana, paikoin peilijäällä, paikoin oli nilkkoihin asti vettä kun lumet olivat sulaneet. Severi ja Sirkku reihuivat oikein urakalla, kun irti pääsivät ja Siru köpötteli tavalliseen tyyliinsä perässä. Loppumatkasta kävelyreitin varrelle osui pajupuska, joka oli joulun kunniaksi pukannut pajunkissoja...

 Siru ja pennut ovat viime päivinä jaksaneet oikein hienosti. Siru osaa ottaa jo ihan rennosti pentujen kanssa ja ne nukkuvat petissä sikin sokin ja pennut välillä nukkuvat jo lattialla yksinään tai kimpassa.

 Poikapentu demonstroi omantyylistä nukkumista eilen...





Tänään tapaninpäivänä pennut saivat kolmatta päivää jauhelihaa ja nyt siihen laitoin lisäksi liotettua nappulaa. Pennut ahmivat ruokaa ihan kunnolla eikä vaikuttaneet huomaavan, että seassa on nappuloitakin.

Viime yönä poikapentukin on kunnolla lähtenyt petistä liikkeelle. Enimmäkseen pennut vieläkin viettävät aikaa pentupetissään, mutta kiinnostusta sen ulkopuolelle alkaa olla molemmilla. Odotan kovasti, että pennut alkaisivat touhuta vähän enemmän. Vielähän ne lähinnä syövät ja nukkuvat. Paitsi kun ne laitetaan tonttuhommiin:

Ja tässä isojen koirien tonttuilua, vasemmalla Sirkku, keskellä Severi ja oikealla Siru:

Ja kuvaamisen jälkeen Siru ja pennut huilasivat, kun homma oli niin rankkaa...

Tänään lauantaina pennut ovat 18 vuorokautta vanhoja, ja tyttö-tomera aika usein jo tulee pois pentupetistä. Aamulla se vaelsi Sirun luo jo aika kauas välipalaa nauttimaan, kun poika samaan aikaan pötkötteli vaan petissä.

Illalla pentuset punnittiin muutaman päivän tauon jälkeen ja jännäsin, joko painot on yli kilon, mutta eivät olleet: tyttö painoi 907 grammaa ja poika 904 g, eli aika tasoissa nämä kasvavat, vuoron perään kirivät toisen ohi. Illan kuvassa poika kyllä näyttää isommalta, mutta vaaka väitti toisin.

Pentusten luonteiden selviämistä odotellessa olen aina välillä lueskelut pentukyselyjä, ja vaikkei niitä kymmenittäin olekaan, on aika vaikea ajatella, minne kumpikin pentu parhaiten sopisi. Tyttö vaikuttaa tässä vaiheessa vauhdikkaammalta, mutta ehkä joulun-uudenvuoden aikoihin tilanne alkaa kirkastua paremmin. Yritän sillä viikolla kirjoitella perheille, että ketkä näistä pennuista vielä ovat kiinnostuneita (vai ovatko kaikki jo luovuttaneet). Itse olin suunnitellut pitää narttupentua, mutta tässä vaiheessa näyttää, että tarkemman harkinnan jälkeen en voikaan. Sirkun kanssa tulisi liian pieni ikäero, ja muutenkin, neljäs koira vaatisi oman tilansa mm. autoillessa.

Lisää kuvateksti

Tehotuplat ovat tänään kaksi viikkoa vanhoja, poika vartin yli 11 illalla ja tyttö varttia vaille neljä aamuyöstä. Vielä ei ole paljon vipinää, vaikka kumpikin on yrittänyt jo kiivetä muovipetistä pois.

Tässä tuplat tauolla, masut täynnä.

Sirun ja Hessun pentuset ovat 13 päivää vanhoja. Silmät ovat molemmilla auenneet, mutta korvien avautuminen vienee vielä muutaman päivän. Kumpikin yrittää nostaa mahaa irti maasta eteenpäin ryömiessä. Eilen oli ensimmäinen kynsienleikkuu, kauhean vaikea operaatio. Kumpikaan pentu ei ollut yhtään yhteistyöhaluinen tai -kykyinen. Yritän tuohon alle laittaa linkin lyhyeen videoon, missä on pentujen syömisestä pieni pätkä. Emo saa kovaa kyytiä tehokaksikon käsittelyssä. Pennut painavat nyt noin 600 grammaa, poika yli ja tyttö vähän alle.

Tehokaksikko iltapalalla


Tähän alle laitan muutaman kuvan viime päiviltä:

Kolmen hengen iltapala. Emo osaa hoitaa kaksi hommaa yhtä aikaa.

Psst, sisko, älä vikise!

Syönnin jälkeen halaillaan.

UUSI AIKA

Meillä on jäljellä kaksi pentua, iso vaalea tyttö ja iso tumma poika. Kolme pennuista on kuollut, ne pienimmät. Niitten kehitys on nyt jälkikäteen katsottuna ollut paljon kahta isoa huonompaa jo 5.12. alkaen. Asiaa pahensi se, että Sirulle on ilmeisesti jäänyt kohtuun yhden tai kahden viimeisen pennun jälkeisiä sisään ja sille tuli raju kohtutulehdus lauantaina, se oli syömätön ja kipeä. Sirua hoidetaan antibiooteilla ja kipulääkkeillä. Ruokin pentuja, erityisesti pienimipiä emonmaidonvastikkeella ympäri vuorokauden, mutta niitten kehitys jäi koko ajan enemmän ja enemmän isoista jälkeen. Tuhatjalan eläinlääkäri ei suostunut sunnuntaina ottamaan niitä nesteytykseen, joten niitä nestetytettiin vasta maanantaina ja tiistaina sekä tyttöä vielä tänä aamuna. Pieni poika kuoli eilen, ja sen paino oli syntyessä 220g ja kuollessa 230g. Pieni tyttö (OE) kuoli tänään. Sen paino kerkisi nousta 182g:sta 200grammaan. Pienet pennut lähetän huomenna Eviraan tutkittaviksi. Nyt toivotaan, että nuo isot ja vahvat pennut pysyvät sellaisina, kasvavat ja kehittyvät. Laitan niiden kehityksestä enemmän tietoa jatkossa. Isot pennut painoivat tänään aamulla noin 350 grammaa kumpikin. Aika iso ero pieniin pentuihin, vaikka niitten olosuhteet ja ravinnot ovat olleet samat.

Edessä vaalea pentu on tyttö (vitonen), ja takana poika (kakkonen).

Nelospentu lähti sateenkaarisillalle. Se nukutettiin, koska siltä kumminkin löytyi kitalakihalkio. Nyt jännätään, saadaanko neiti "Kolmonen" kasvamaan. Sillä ei ole kitalakihalkiota, se oli mukana eläinlääkärillä. Ja keuhkot sillä on kunnossa, se huuti matkan kotiin.

Tämä oli sitten minulle oppitunti kitalakihalkiosta. Kai senkin piti joskus osua kohdalle, mutta ei olisi välttämättä just nyt tarvinnut. Saa nähdä, miten nuo loput neljä jaksavat kasvaa ja ovatko oikeasti kunnossa.

Sanoin aikaisemmin, että Siru ei osaa laskea viiteen, kun se monta kertaa hukkaa jonkun pennun selkänsä taakse tai istuu joittenkin päälle. Mutta äsken alkoi epäilyttää, että osaisiko se sittenkin laskea viiteen, kun se laittoi neljä pentua riviin ja alkoi vimmatun vinkumisen.

Pentujen ensimmäinen kokonainen yö on takana. Kolme pennuista on nostanut painoa, ja painaa noin 220g, eli isot vaaleat "ykkönen" (poika) ja "vitonen" (tyttö), sekä "kakkonen", tummempi poika. Ja sitten on kaksi laiheliinia grammoissa 172 ja 173 eli "kolmonen" (kirjava tyttö) ja "nelonen" (kirjavista vaaleampi poika, "häntä").

Mamma on koko ajan maannut oikealla kyljellä joten oikealta alimmainen takatissi on jäänyt vähälle käytölle. Se yrittää tulehtua, mutta laiheliinityttö hoiteli sitä aamulla tosi tehokkaasti (muut eivät suostuneet). Aamun ulkoilun jälkeen Siru sai viereensä ensin vain nuo laiheliinipennut, ja muut vasta sitten kun laiheliinit olivat syöneet kunnolla. Tänään hoidellaan laiheliinit ahkerasti syömään ja katsotaan, saavatko ne yhtään painoa, toivottavasti!

Kuvia yritän ottaa tänään, eiliset eivät oikein onnistuneet. Pitää kehittää kuvausteline kun pennut eivät pysy paikallaan millään vaan heiluvat kuin heinämiehet ja keikkuvat nurin ja selälleen...

Siru on aika väsynyt, mutta nyt sekin malttaa jo nukkua paremmin. Sillä oli aika rankat pari yötä ressukalla. Siru syö hyvin ja maitoa tuntuu riittävän. Täytyy vaan toimittaa se oikeaan osoitteeseen eli laiheliinit ensin ja muut vasta sitten.

Pojat, silloin kun niitä vielä oli kolme: vasemmalla enkelipentu "nelonen", keskellä "kakkonen", oikealla "ykkönen"

Tyttöpennut: vasemmalla "viitonen" ja oikealla laiheliinipentu "kolmonen"

Vihdoin laitan tänne yön 3.-4.12. uurastuksen tulokset. Eli Siru + Hessu -vauvoja syntyi viisi, kolme poikaa ja kaksi tyttöä (röntgenkuvasta epäiltyä kuudetta ei löytynyt, sekin tarkistettiin, ettei jäänyt epäselvää). Sirun lämmönlaskusta maanantai-iltana meni yli vuorokausi siihen, että synnytys alkoi edetä. Vihdoin tiistai-iltana 22.50 syntyi pentueen isoin, poika 220g, "iso vaalee", ainoa kunnolla vaaleasävyinen tässä vaiheessa. Poika tuli ainoana maailmaan jalat edellä (ja näytti tullessaan siililtä kun kynnet pilkottivat sikiöpussista). Toisena klo 23.15 syntyi toinen poika, 186g, pentueen tummasävyisin yksilö (pieni valkoinen pilkku selässä ruskeassa pohjassa, se tosin pian häviää). Kolmantena maailmaan tuli tyttö, 182g, puolen yön aikaan. Tyttö on tasaisen kirjava ruskea-valkoinen, eilen kirjoitin, että pilkullinen, mutta pilkut on kyllä isoja (täpliä paremminkin). Neljäntenä klo 02.15 putkahti pentueen pienin, poika 178g, ruskea-valkoinen, ja tälläkin on selässä pieni valkoinen täplä. Ruskeaa on vähemmän kuin kakkospennulla. Viimeisenä maailmaan tuli varttia vaille neljältä toinen tyttö, 182g, vihreä vitonen. Tällä tytöllä on valkovoittoinen keskiselän alue, mutta ruskeita täpliä/alueita tälläkin. Jännä juttu, että tyttöjen syntymäpaino on ihan sama 182g, kun pojilla painot olivat 220, 186 ja 178. Äkkiseltään vaikutti, että pienimmät pysyivät tiukimmin tissillä, mutta senhän näkee seuraavassa punnituksessa. Ensimmäistä pentua lukuunottamatta sarja on aika tasakokoinen. Ilmankos synnytyksen alku oli hidas kun etummaisena oli suurin pentu ja vielä "väärinpäin".

Otan pentusista kuvat vähän myöhemmin ja laitan tänne näkyville. En vielä raaski kiusata niitä, kun ehkä on hyvä, että tässä vaiheessa pennut käyttävät aikansa kasvamiseen mieluummin kuin poseraamiseen. Alla on kumminkin ensi hätään jonkinlainen yhteiskuva Sirun ja Hessun viisikosta (yksi pentu on muitten alla...)

Hidasta on, tosi hidasta. Voi mennä vielä aika paljon aikaa ennen kuin pennuista tietää mitään.

mamma huilaa

mamma petaa

mamma on petannut, tuliko hyvä?

Sirkku, the virallinen valvoja

Sirkku valvoo toiseltakin suunnalta

Maanantaina illalla havaittiin Sirulla selvä lämmönlasku, joten siirryin Sirun kanssa pentuosastolle odottelemaan. Kovasti mamma läähättelee ja petailee ja torkkuu sitten taas välillä. Odotellaan, ja toivottavasti pentuja syntyisi ennen tiistai-iltaa.

Siinä se on, Sirun vauvamaha röntgenkuvattuna 52 vrk astutuksesta, eli noin kymmenisen päivää ennen synnytystä. Eläinlääkäreitä oli muutama tulkitsemassa kuvaa, ja he päätyivät konsensukseen, että pentuja on viisi. Niitten sydämensykettä ultrattiin kanssa, kyllä siellä monta sydäntä sykkii vaikkei varmaksi voi sanoa, onko kaikkia katsottu, kun nuo pentuset ovat tuolla lailla sikinsokin ja limittäin. Mamma painoi Animagin vaa'assa 13.3 kg eli painoa on tullut noin 2,7kg. Mustin ja Mirrin vaaka on vähän rikki, sen mukaan Siru olisi painanut noin 25 kiloa ;) Mahanympärys on noin 54 cm eli ympärysmittaa on tullut lisää noin 12 cm.

Sirulle ostettiin Mustista ja Mirristä ADAPTIL-feromoninhaihdutuslaite tällä kertaa, viimeksi pennun ollessa pieni oli vain feromonipanta. Ruokaa (Britcare venison) ostettiin samalla reissulla Severille ja Sirkulle, Sirulla on Canagania (suosikki tällä hetkellä) ja Britcaren puppy-ruokaa varastossa. Emonmaidonvastikkeiden hinnat tarkistettiin Animagilta, Mustista ja Mirristä ja Palokan apteekista, mutta vastiketta en vielä ostanut. Ajattelin ensin seurailla, nouseeko maito tällä kertaa ajoissa, niin kuin viimeksi. Ainakin tiedän, mistä vastiketta saa, jos tulee tarve.

Tänä aamuna käytiin myös Severin kanssa kaverikoiravierailulla Könkkölässä, missä on joku tapahtumaviikko menossa. Tänään vierailijat olivat päiväkoti-ikäisiä lapsia, jotka pääsivät kaverikoirien lisäksi moikkaamaan ponia ja peikkoa (kaikki erikseen tietysti, koirat olisivat voineet peikkoa vähän ihmetellä). Huomenna aamulla mennään Severin kanssa samaan paikkaan moikkaamaan vähän vanhempaa väkeä. Tänään illallakin on vierailu yhteen vakiokohteista, ja Severi pääsee sinne mukaan (tehoviikko oikein). Sitten kun Sirun pennut syntyvät, me jäädään Severin kanssa varmaan vähäksi aikaa tauolle kaverikoirahommista, mitä nyt käydään pari tonttulakkivierailua tekemässä.

Viime viikolla, tiineysvuorokautena 32 käytin Sirun uudelleen ultrassa, koska halusin saada ultrasta kuvia. Sainkin kuvia, mutta vasta tänään. Videotakin otettiin, mutta sitä en ole onnistunut saamaan auki vieläkään. Ultrassa näkyi vipellystä, mutta koska ultra-ajankohta ei ollut ihan optimaalinen, ei enää saanut pentujen määrästä selvää. Kaksi niitä ainakin oli, kun kaksi sai kerralla näkyviin. Eläinlääkäri arveli, että niitä on todennäköisemmin neljä, ehkä kuusikin, mutta määrä jää röntgenkuvassa selvitettäväksi. Röntgen Sirulle on varattu perjantaille 29.11., joka on tiineysvuorokausi 55. Samalla reissulla Siru saa toisen herpesrokotteen myös. No niin, kokeillaanpas, näkyykö ne himmeät ultrakuvat tässä blogissa ylipäänsä... ok, ne näyttävät leviävän oikean reunan päälle, joten tähän väliin tulee täytemateriaalia.

Sirun ruokahalu on todellakin palannut. Mamman maha on ainakin viisi senttiä kasvanut ohuimmalta kohtaa ja painoa on tullut noin kilo. Ajankohtaista meillä on myös Sirun loishäätö, tänään tiineysvuorokautena 40, huomenna ja ylihuomenna. Seuraava kerta tulee sitten olemaan pentujen kanssa yhtä aikaa.

Laitan tähän väliin pari viimeaikaista Sirkun "harrastus"kuvaa, että ultrakuvat näkyisivät vähän alempana. Sirkulla on ollut viime aikoina ihan kauhean paljon energiaa. Sille pitää monta tuntia illassa heitellä lelua, jota se sitten kantaa lähelle ja vähän aikaa "ei muka anna sitä pois" kunnes taas antaa ja sitä pitää heittää. Sirkku syöksyy perässä ja hyppii lattiatyynyltä toiselle ja siitä sohvalle. Ja uudestaan ja uudestaan. Vällillä se myös järsii leluja, mistä oli kyse tässä kuvasarjassa... Sirkku on kyllä sinnikäs otus, ihan kaikessa, mitä se päättää tehdä.

 

Sirun pentublogi 2013 alkaa nyt sitten tästä

Puppies expected in early December 2013
Cavalriina's Unna Unella "Siru" x Chirpy Krypton "Hessu"

Siru sai puollon kooikerhondje-jalostustoimikunnalta kolmelle yhdistelmälle ja kävi kahden uroksen luona, Chirpy-veljesten Taavi (Titanium) ja Hessu (Krypton). Näistä Hessu onnistui astumaan Sirun pimeänä iltana 5.10.2013. Se astuminen meni tosi nappiin ja hienosti, vaikka Hessu oli ensikertalainen. Taavikin oli tosi reipas, mutta se ei uskaltanut lopulta astua Sirua kun Siru vinkaisi.... Ihania poikia ovat molemmat Chirpy-veljekset, voin suositella muillekin!

Astutushommien kanssa meinasi tulla kiire, kun Sirulta otettiin progesteroninäyte vasta 4.10. ja lukema oli jo 8.4. Siksi Siru kävi vain yhden kerran Hessun astuttavana, kun tuntui, että ei enää kannata myöhemmin yrittää, kun progesteroni oli jo noinkin korkealla. Siksikin jätettiin yhteen kertaan käynti, koska se sujui tosi hienosti (Hessu oli ihan pro). No tänään 30.10. on kulunut 25 vuorokautta astumisesta, ja Sirun masussa näkyy neljän pentusen verran alkioita. Se on tosi kiva määrä: että ei ole vain yhtä ainokaista niin kuin viime kesänä, ja että ei ole toistakymmentä vauvaa, mikä olisi aika iso määrä Sirun kokoiselle ja kerran keisarinleikatulle mammalle (viime kesän ainokainen piti keisarinleikata kun se ei muuten syntynyt). Tosin, eläinlääkäri sanoi, että on ainakin neljä alkiota. Voi niitä enemmänkin olla, mutta neljä oli "varmaa". Luultavasti vien Sirun synnytystä lähempänä myös röntgeniin, että saa selville pentueen koon vähän varmemmin. Sirulle on annettu herpesrokote 9 vrk astutuksen jälkeen ja annetaan vielä toinenkin ennen synnytystä. Synnytyksen oletan osuvan suunnilleen itsenäisyyspäiväviikonloppuun.

Yritän tähän alle saada Siru-Hessu -taulukon, missä on yhdistelmän ja taustan terveystietoja koottuna. Siru ja Hessu ovat terveitä ja niitten lähisuku on tervettä, mutta kuten useimpien yhdistelmien kohdalla, niitten suvussa kauempana on jotain sairauksia esiintynyt ja ne on tuossa alla listattu tiedoksi. Laitan tähän alle myös linkit lisätietoihin Suomen Kooikerhondje ry:n sivulta löytyvään kooikerhondjeinformaatioon.

Tietoa kooikkerista

Rotumääritelmä

Perinnölliset sairaudet

Tässä siis Siru-Hessu -yhdistelmän "tekniset tiedot" (valitettavasti tiedot leviävät näyttöä leveämmälle, että "taulukko" leviää tuonne oikeaan reunaan):

	Narttu	Uros	Huomioita
Nimi	Cavalriina's Unna Unella	Chirpy Krypton
Rekisterinumero	FIN14165/08	FI12453/11
Syntymäaika	03.01.2008	12.12.2010
Silmätutkimustulos	OK (5/2013)	OK (8/2012)	uroksen isän jälk katarakta
Polvitutkimustulos	0/0	0/0	nartun sisarella 0/1, nartun isän sisaren polvet operoitu; uroksen emällä 0/1 (huom! tutkittu myös 0/0:ksi)
Lonkkatutkimustulos	A/A	A/A	nartun 2 sisarella C-lonkat
von Willebrand (vWd)	vWd-vapaa	vWd-vapaa
Näyttelytulos	C.I.B	FI MVA
Muut tulokset: luonnetesti/-kuvaus	MH-luonnekuvattu	-
Muut tulokset: DLA-tyyppi	Kooi1/Kooi5	-
Yhdistelmä täyttää tavoiteohjelman vaatimukset	Kyllä
Kasvattajan yhteystiedot
Muut tiedot	Cavalriina's Unna Unella	Chirpy Krypton
Jälkeläismäärä Suomessa	1 pentue, 1 pentua (s. 7/2012)	ei pentueita
ENM-riski	enm-vapaa	isoisoäiti (Hilly-Teuntje) enm-kantaja
EP-riski	isoisän jälk EP, isoisoisän jälk EP	kahden isoisoisän jälk EP
Autoimmuunisairausriski	emän kahdella jälkeläisellä autoimmuuni	isoisän jälk myosiitti, isoisän jälk polymyosiitti; kahden isoisoisän jälk autoimmuuni, isoisoisän jälk leukemia
Munuaisen toimintaongelmat	ei huomautettavaa	isoisoisän jälk munuaisvika
Koukkuhäntä	ei huomautettavaa	ei huomautettavaa
Koko	37 cm	43,5 cm
Yhdistelmän sukusiitosprosentti (6 sukupolvea)   2,55% Lisätään nyt vielä muutama viimeaikainen kuvakin: Vas. Siru, Severi, Sirkku, Lina, Huisku ja Senni (vasemmalla ja oikealla joulukuun "mammat")   Siru posettaa (lokakuu 2013) Severi Sirkku Hessu ja Siru (sekä Veera) syyskuu 2013 ekat treffit

Päivitystä edelliseen päivitykseen: ei mentykään Pirkkalan rallytokokisoihin, kun Siru kyllästyi koko hommaan - yritin liikaa liian nopeasti opettaa sitä peruuttelua. Eli Sirun kanssa alkoi rallytokotauko varmaan ensi kevääseen asti ainakin kisaamisen suhteen. Severin kanssa mennään Taitavien Tassujen kisaan 6.10. yrittämään avoimen luokan tulosta. Ja Sirkun osteopaattikäyntiä suunnittelen siirtää vähän kauemmaksi, kun se nyt tällä erää vaikuttaa olevan kunnossa. Toivottavasti pysyykin.

Mutta se OIKEA uutinen on, että Siru tänään vihdoin aloitti juoksut, joita olen odottanut vaikka kuinka pitkään. Ja näistä juoksuista Siru kokeillaan astuttaa, jos paksukaiselle saataisi kerrankin kunnon pentue, hope so.... Tällä kertaa uroksena on nuoria poikia, tosin vasta yhdelle yhdistelmälle on puolto tässä vaiheessa, pari muuta on "vetämässä". Kahteen urokseen käytiin jo tutustumassa, 15.9. Pihtiputaan agikisassa tavattiin ihana Hessu, ja 19.9. Heinolassa ihana Taavi. Pojat ovat veljeksiä ja samalla Severin isänpuoleisia serkkuja. Luonteeltaan ne ovat tosi mukavia ja leppoisia, ja heti kättelyssä tutun tuntuisia, kun kumpikin muistuttaa meidän leppoisaa Severiä tosi paljon. Hessu on yhtä isokin kuin Severi, Taavi on pikkuisen pienempi. Mutta joo, näistä vasta Taaville on puolto. Saa nähdä, ehtiikö muut puollot tulla ajoissa tai tuleeko niitä ylipäänsä. Jos ei, niin Siru lähtee noin parin viikon päästä moikkaamaan Taavia "tositarkoituksella", kunhan progesteroninäytteen tulos näyttää, että ajankohta on suunnilleen oikea.

Valmistelevia hommiakin on jo tehty: koko lauma madotettiin toissa päivänä, ja viikon sisällä koko lauman rokotusturva päivitetään ajan tasalle. Ja olen alkanut kartoittaa Jyväskylän eläinlääkäreitten hintoja, mm. juuri tuon progesteroninäytteen ja sen ottamisen käytänteitä, kuten myös herpesrokotteen. Kauhean pitkälle ei kannattane valmistella ennen kuin Siru pääsee ultrausvaiheeseen ja sillä toivottavasti tällä kertaa näkyy "siellä jotain". Nii ja jos se nyt antaa ylipäänsä astua itsensä. On se onneksi viime viikkoina jo muuttunut paljon suopeammaksi uroksien suhteen kuin mitä se "normaalioloissa" on, joten toivotaan meille jännää syksyä.

Taas on edellisestä kirjoituksesta aikaa vierähtänyt. Edelleen odotellaan Sirun juoksuja. Ja kun se ei ole niitä aiemmin tehnyt, luulen, että se pitää sen normaalin 9kk juoksuvälin taas, eli juoksut olisi sitten lokakuussa. Ja jos kaikki menee hyvin, yritetään Siru astuttaa niistä juoksuista. Urosvalinta on vielä vähän vaiheessa, mutta tarkoitus olisi saada seuraavaan pentueeseen jotain samaa kuin meidän Severissä, eli aiotut urokset ovat Severin sukulaisia.

Elokuussa rallytokoiltiin Severin ja Sirun kanssa 3.8. Janakkalassa, missä Severi sai RTK1:n ja Siru kaksi avoimen luokan tulosta, joista toisella sijoittui kisassa toiseksi. Seuraava rallytokokisa oli viikkoa myöhemmin 10.8. Tampereella, missä Severi sai kaksi avoimen luokan tulosta ja Siru RTK2:n ja yhden hylkytuloksen voittajaluokasta. Seuraava rallytokokisa molemmilla on Pirkkalassa ensi lauantaina 21.9. Voittajan liikkeet on vielä ihan "vaiheessa" Sirun kanssa, mutta lähdetään hakemaan kisakokemusta. Severille toivotaan kolmatta läpi mennyttä avoimen luokan kisaa ja siirtymistä voittajaluokkaan. Toivottavasti tulee hyvä päivä :)

Sirkulla viikko 34 oli terveystutkimusten viikko: tiistaina otettiin borreliavasta-ainekokeet ja Sirkku sai negatiivisen tuloksen. Torstaina Sirkku kävi osteopaatilla, joka totesi, että lantio oli tosi kovasti jumissa, mutta sai sen taas kuntoon. Seuraava aika varattiin 4.10. jo valmiiksi. Perjantaina Sirkku kävi virallisisssa lonkka- ja kyynäräkuvissa ja samalla otettiin röntgenkuvat selästä, olkapäistä ja polvista. Kaikkien kuvien mukaan Sirkku on ihan kunnossa oleva koohoneiti, ja eilen kennelliittokin vahvisti lonkkien olevan A/A ja kyynärien 0/0.

Elokuun viimeisenä päivänä Sirkku kävi näyttelemässä Mäntyharjun kaikkien rotujen näyttelyssä, missä se edusti rotua yhdessä pappakoira Timin (Timmie-The Dutch) kanssa. Sirkku sai Jaana Hartukselta arvioinniksi ERI:n mutta ei ansainnut SA:ta, koska sillä oli turkki vaihtumassa ja koska ei ollut "vielä" asianmukaisia rodun tunnusmerkkikorvakoruja. Sirkun arvostelussa luki: "Erinomaista tyyppiä oleva tasapainoisesti rakentunut, mutta luonnollisesti vielä kesken kehityksen oleva nuori narttu. Varsin lupaava pää. Hieman vaaleat silmät. Hyvät korvat, joskin korvakorut puuttuvat. Tasapainoiset kulmaukset, tyypillinen tapa liikkua. Karvapeite reilusti vaihtumassa, laatu oikea." Kisan voitti upeasti jälkeen pappakoira Timi ollen ROP.

Syyskuun alun isompi koiraharrastusjuttu oli talkoilu Muuramen seudun kennelkerhon Muuramen ryhmänäyttelyssä sunnuntaina 8.9., missä olin mm. yhtenä mukana avustamassa Saila Kippoa, kun hän otti verinäytteitä Hannes Lohen geenipankkiin. Kaksi näytteenottajaa saivat päivän aikana putkiloihin 85 koiran näytteet, mikä oli tosi kiva juttu. "Muurameharrastukset" jatkuivat vielä keskiviikkona 11.9. eläinlääkäri Suvi Heinolan tosi mielenkiintoisella luennolla koira-asioista. Vielä kahtena torstaina jatkuu Muuramessa myös elokuussa alkanut rallytokon jatkokurssi Minna Hillebrandin vetämänä. Täytyy sanoa, että Muuramen seudun kennelkerhon jäsenyys ei todellakaan ole mennyt hukkaan. Toimintaa on tarjolla tosi mukavasti ja monipuolisesti, kaikkea ei edes ehdi hyödyntämään.

Seuraava näyttelytapahtuma ohjelmassa on Spanieliliiton pääerikoisnäyttely Hyvinkäällä 5.10. ja jos Sirkku-kooikkeri ei taas ala kaluta karvoja polvestaan, suunnataan sinne näyttelemään ja muita kooikkereita ja niitten omistajia tapaamaan. Severillä ja Sirulla jatkuu rallytokon harrastaminen harvenevalla tahdilla syksyn tullen, mutta tavoitteena on kisata 21.9. Pirkkalassa ja 6.10. Jyväskylässä. Jos Sirkku pitää karvat jalassaan, ollaan suunniteltu näyttelyitä myös Lahdessa ja Jyväskylässä syksyn mittaan. Ja jos/kun Siru vihdoin tekee juoksut, niin sitten aikaa ja energiaa kuluu pentusuunnitelmien merkeissä. Olisipa kiva jos suunnitelma tällä kertaa toteutuisi ja pikkupentusia nähtäisi joulukuussa.

Joo, eipä tule kovin usein kirjoitettua blogia.... kaverikin siitä jo huomautti. No Sirkun suhteen tapahtumat viime kuukausilta ovat, että toukokuussa se alkoi taas järsiä vasenta jalkaansa, ja sain sille ajan Maaria Kaiperlan vastaanotolle Tampereelle 31.5. Osteopaatti sanoi, että Sirkulla ei ole samaa vikaa lonkassa, mikä oli edellisellä kerralla, ja että nyt se syö jalkaansa siksi, että se tekee juoksuja. Hän oli oikeassa 18.6. täyttäessään 11 kuukautta Sirkku sitten aloitti juoksut. Ja millaiset juoksut, Sirkkuhan osoittautui olevan melkoinen Tena-leidi: aivan valtavasti vuoti, ei sitä oikein tiputteluksi voi sanoa. Kolme viikkoa vuoti ja pidettiin pöksyt jalassa, ja jo heti juoksujen alkumetreillä huomattiin, että nyt se jalan järsiminen vasta todella alkoikin. Juoksujen lopussa vasen polvi, ja etenkin sen ulkosyrjä oli tosi kalju aika isolta alalta (isommalta kuin aiemmin). Ihon mustat pilkut vaan vilkkuivat... Silti käytiin Hyvinkään näyttelyssä. Luulin, että sieltä tulee hylky, mutta Sirkku olikin junnujen ERI1, ihme kyllä. Pappakoira Timi oli ROP, mikä oli tosi hieno juttu. Ja koska Siru otettiin mukaan matkaan, saatiinkin sitten Timin Pirjon kaverilta kuvia kolmesta sukupolvesta: Timi, tytär Siru sekä tyttärentytär Sirkku (kuvissa vasemmalta Timi, Siru, Sirkku, ja kuvat otti Jaana Valjakka).












18.7.2013 Sirkku täytti vuoden, ja otettiin poseerauskuvat edellisenä päivänä, koska synttärille luvattiin huonoa keliä (kuvat "minä ite").

Onpas tämä kuvien liittäminen ja etenkin asettelu vaikeeta.... Sirkun osalta kesä jatkuu sillä, että odotellaan karvan kasvamista jalkaan. Toivottavasti se ei ole ottanut jatkuvaksi tavaksi syödä karvoja jalastaan. Vuoden ja päivän vanhana 19.7. Sirkun silmät tarkastettiin ja havaittiin terveiksi, samoin polvet (0/0). Elokuun lopussa Sirkulle on varattu kyynärä-, lonkka- ja selkäkuvaus. Niitten tulosten jälkeen yritän muistaa kirjoitella blogia taas.

Severin ja Sirun kesään on kuulunut rallytoko. Sirun kanssa kävin huhti-toukokuussa Muuramen kennelkerhon rallytokokurssin Minna Hillebrandin johdolla, ja todettiin, että laji on tosi kiva. Siru kävi sitten kisaamassa kaksi rataa Muuramen kisoissa kesäkuun puolivälissä sekä yhden Lempäälässä 20.7. ja vaikka pisteet ei aina ole huimat, päästiin eteenpäin ja ollaan menossa 3.8. Janakkalaan kisaamaan avoluokkaan, kun ja jos nyt selviää, että Siru on mahtunut kisaan mukaan (on vähän epäselvää vielä). Severi aloitti rallytokokilpailunsa 20.7. Lempäälässä ja sai suoraan paremmat pisteet kun Siru koskaan: 95 pistettä. Vissiin se kävi siksi, että Sirun kanssa tein radan ensin ja unohdin muutamat tuomarin antamat ohjeet kokonaan, mitkä sitten Severin kierroksella muistin. Ja siitäkin se voi johtua, että minulla on Sirun kanssa enemmän tavoitetta, Severi on mukana oikeassa rallytokohengessä, eli huvikseen ja seuran vuoksi, joten sen kanssa ei tule niin paineita. Sirkunkin kanssa kotona treenataan rallytokoa, mutta sen kanssa on vielä aika paljon säätämistä liikkeissä ja etenkin kontaktin pitämisessä. Se ei oikein jaksa vielä keskittyä... Treenamista helpottaa, että rallytoko- ja muutenkin kaverimme Saila tulosti ja laminoi meille kyltit ja Eskon kanssa värkättiin kylttitelineitä kotikäyttöön.

Siru vaikuttaa siltä, että se tekee juoksut ihan kohta. Se on synnytyksen/keisarileikkauksen jälkeen muuttanut juoksuväliään, mitä vähän ihmettelen. Ennen väli oli aika tarkka 9kk yli neljän vuoden ajan, mutta pennutuksen jälkeen se teki juoksut puolen vuoden päästä tammikuussa. Ja jos se nyt tekee juoksut, on väli taas puoli vuotta. Sikäli se on kiva, että jos nyt tahti säilyy ja jos löydän uroksia, ja jos Sirulle ja niille saadaan puollot, voisin talvella yrittää vielä kerran astuttaa Sirun. Sillä reppanalla kun tuo pentusaldo on pysynyt pienenä, jälkeläisiä on vaan tämä meidän Sirkku.

Rallytoko-Severi Lempäälässä 20.7.2013 (kuva Liisa Kotisalo)

Tämän viikon tiistaina Sirkku kävi osteopaatti Maaria Kaiperlan käsittelyssä Nurmijärvellä. Matka oli pitkä, mutta se meni leppoisasti Susannan kanssa jutellessa. Mukana olivat myös Severi ja Siru Sirkun matkaseurana (ja siksi, ettei niille tule liian pitkä päivä kotona keskenään). Maaria Kaiperla löysi Sirkulta vikaa lonkasta, jossa on/oli kiertymää vasemmalle. Hoito meni leppoisasti ja aika nopeasti, ja tuloksia pitäisi olla heti. Sen toteaminen vaan vie vähän aikaa, kun oireena ei ollut mikään ontuminen vaan se jalan kaljuksi järsiminen. Kestää vähän aikaa nähdä, että karva alkaa kasvaa takaisin. Sirkku voi tosi hyvin hoidon jälkeen ja on ihan tyytyväisen ja hyvävointisen oloinen. Varasin kuitenkin toukokuulle Sirkulle uuden ajan siltä varalta, että hoitoa tarvitsee vielä lisää. Nyt vaan odotellaan karvan kasvamista takaisin. Mietitään myös sitä, lähdettäisiinkö Sirkun kanssa Vaasan kv-näyttelyyn harjoittelemaan näyttelykäyttäytymistä. Matka sinnekin on tosi pitkä ajella pelkän yhden koiran ja yhden näyttelyn takia, mutta suunnitelmissa se on.

Olen Taru-Mari Talaslahti, asun Jyväskylän Palokassa, ja Doxette's on kennelnimeni, jonka sain noin vuosi sitten. Rotuni on kooikerhondje, ja kooikkereita meillä asuu nyt kolme: Severi, Siru ja Sirkku. Severi on Cavalriina's Saxon Santana, ja se on syntynyt 2007. Severi on steriloitu uros. Siru on Cavalriina's Unna Unella, syntynyt 2008, ja Siru on Severin serkkutyttö. Sirkku on Sirun ja Urhon (Wishdecoy Phoenix Nicole) pentu, syntynyt 18.7.2012. Sirkun kennelnimi on Doxette's Anniversary Babe, koska se syntyi lähellä 50-vuotispäivääni. Tällä sivustolla kirjoittelen lähinnä kooikkereihimme liittyvistä asioista. 

Tätä nykyä Severi ja Siru ovat asettuneet ja aikuistuneet, ja niillä on omat kuvionsa: Siru harrastaa agilityä, laiskanpuoleisesti, mutta kumminkin harrastaa. Sirun toinen harrastus on ollut näyttelyissä käynti, mutta se on nyt jäänyt toistaiseksi, kun se on saavuttanut ensisijaiset tavoitteensa (FI MVA, EE MVA, RU MVA, RKFV ja C.I.B). Severin "juttu" on kaverikoiratoiminta ja harjoituskoirakkona toiminen koirakoulun ongelmakoirakursseilla. Sirkun kanssa puuhastellaan vähän kaikenlaista. Severin jälkikurssin myötä Sirkkukin opetteli syksyllä ihmisjälkeä ja tarkoitus on jatkaa sitä kevään tullessa. Sirkku on myös opetellut agilityn alkeita ja käynyt pentutottelevaisuuskurssia. Sen harrastustoiminta on kuitenkin nyt tauolla, koska Sirkku on alkanut järsiä vasenta takajalkaansa polven kohdalta, ja vaikka sitä on tutkittu, syytä vaivaan ei ole vielä löytynyt. Syynä voi olla silti jokin kiputila. Sirkku on kuvattu (selkä ja lonkat), verikokeita tutkittu, kipulääkekuuri syötetty ja ruoka vaihdettu allergiaystävälliseen varmuuden vuoksi. Jalan järsiminen alkoi kuitenkin pienen tauon jälkeen uudelleen ja seuraava vaihe onkin, että Sirkku lähtee osteopaatin tutkittavaksi pääsiäisen jälkeen. Sirkun kuulumisia tuon käynnin jälkeen laittelen tänne myös. Kovasti toivon, että osteopaatti saisi selville, mikä pentua vaivaa.

Alla ovat kooikkerimme, Severi, Siru ja Sirkku (kuvassa n. 3kk ikäinen).